Dresden

26.5.2012

Saavuimme joskus aamukuuden aikoihin Berliiniin. Kaupungissa ei ole mitään vikaa... mutta tuohon aikaan aamusta juuri mikään ei ole missään kaupungissa auki. Otimme seuraavan junan kohti Dresdeniä. Matkakohteemme oli paikallinen liikennemuseo. Dresden on kaunis kesällä. Kaikki oli uutta ja kaunista, tai vähintään korjauksen alla. Matka opetti, että tämä on yksi selvimmistä Itä- ja Länsi-Saksan eroista. Länsisaksa sai rakennuksensa kerralla oikein. Itäsaksan arkitehtuuri on monin osin rakennettu yhdistymisen jälkeen, tai vasta rakennuksen alla. Matkalla kohti liikennemuseoa ihailimme kaupungin arkkitehtuuria. Kaupungin kauniin moderniin liittyy kuitenkin tragedia. Toisen maailmansodan aikana Dresdenin ratapiha oli Natsi-saksalle tärkeä logistiikan keskipiste, josta lähetettiin sotimiseen tarvittavaa materiaalia junilla itärintamalle. Tästä syystä Dresden joutui liittoutuneiden ilmapommituksen kohteeksi. Pommitus oli Euroopan rintaman laajimpia ja aiheutti valtavaa inhimillistä kärsimystä. Odotin näkeväni jonkun tätä kamalaa tragediaa koskevan muistomerkin matkalla, sillä niitä on monia Dresdenissä. Sillä saralla ei kuitenkaan löytynyt mitään kuvattavaa. Yksi Dresdenin tärkeimmistä kuvauskohteista on Frauenkirche, sekin tuhoutui täydellisesti Dresdenin pommituksissa, mutta se on nyttemmin yhdistyneen saksan aikana saatu aika näyttävään kuntoon.

Dresdenissä on muutenkin paljon todella vanhan näköistä yli kymmenen vuotta vanhaa arkkitehtuuria, jota näkyy myös kirkon ympärillä. En kuitenkaan kohdannut juuri mitään Frauenkirchen veroista kuvauskohdetta. Liikennemuseo oli aivan Frauenkirchen vierellä, joten se löytyi kaupungista todella helposti, vierailumme siellä oli täysin onnistunut. Dresdenistä minulla ei jäänyt mitään pahaa sanottavaa, kaunis kaupunki, mutta kaupungin nähtävyydet oli suhteellisen pian nähty. Muutaman tunnin kuluttua jätimmekin Dresdenin taaksemme ja suuntasimme matkamme takaisin kohti Berliiniä.